Uusi lukuvuosi käynnistyy

Fuksien joukkiot vaeltelevat täällä jo käytävillä. Eri väriä tunnustavat tuutorit kertoilevat että mistä mitäkin kannattaa kysyä ja mitä ruokaa saa 6. vaiheen kuppilasta. Samalla toistuvat vinkit opiskelusta ja siitä missä luennoilla kannattaa käydä ja mistä tenttiarkisto löytyy. Ja LTKY:n tenttiarkisto löytyy siis tuolta, ei muuta kun katsomaan viimeiset kurssin tenttien tärpit ja kuittaamaan hyvä numero omasta osaamisestaan:
http://tentit.ltky.lut.fi/

Uusi opetussuunnitelmakin on painettu. Seuraavaksi sitä lähdetään myös henkilökunnan puolesta avaamaan fuksien ja vanhempien tieteenharjoittajien miettiessä suuntautumistaan. Opinto-opas löytyy siis UNIsta ja laitan nyt vielä suoran linkin tässä:
https://uni.lut.fi/fi/web/guest/opinto-oppaat

Muistutuksena, että yksi suuremmista muutoksina tälle kaudelle ovat kandi- DI-opintojen selkeä eriyttäminen toisistaan. Lisäksi kannattaa muistaa sähkötekniikan opinnoissa, että mitään laboratorioita tai hallinnollisia yksiköitä ei enää suoraan näy opetussuunnitelmassa. Opinnot koostuvat modulaarisista osaamisalueista, joita poimitaan muutama omaan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan. Allekirjoittaneen osaamisalueeseeni kuuluu uuden oppaan mukaan kandivaiheen Elektroniikan 20 op paketti ja DI-vaiheen Elektroniikan tuotesuunnittelu 17-23 op ja Elektroniikan komponentit 21-14 op.

Projektimuotoista oppimista ollaan saatu ohjelmaan myös kasvavassa määrin. Uudet kurssit saadaan pyörimään kuun lopussa samalla kun harjoitellaan vanhempien kurssien laajempaa yhteistyötä konetekniikan ja kauppatieteiden kanssa. Näistä lisää myös homman edetessä.

Nostan vielä tähän loppuun Ylen uutisoimasta aiheesta Maarit Korhosen sitaatin:
" Systeemi on ollut 300 vuotta sama, se lähtee Euroopan teollistumisesta. Silloin haluttiin ihmisiä, joilla on kaunis käsiala, laskutaito ja lojaaliutta auktoriteetteja kohtaan. Liikaa ei saanut oppia. Ja näin on edelleenkin, Korhonen sanoo"
Katso koko uutinen:"Miksei koululaitos muutu, vaikka maailma muuttuu?" – opettaja luopui kokonaan pulpeteista"

Parempaa käynnistyvää lukuvuotta - Mikko Kuisma

Viihtymään ja tekemään

"Meillä meni Pisa päähän. Yritin sanoa, että tässä käy samoin kuin Nokialle, mutta ei minua silloin oikein kuunneltu." Näin kertoo professori Kirsi Lonka HS:n jutussa Kouluprofessori: Kärsin itse koulussa – luokassa pitäisi olla hauskaa. Kannattaa lukaista, jutun videossa myös esimerkkejä käytännön tilanteista.

Lonka nostaa esiin myös sen, että koulutuksessa suurin käyttämätön resurssi on opiskelijan älyllinen pääoma. "Lapsilla on hirveästi energiaa. Jos sen kanavoisi aktiiviseen tiedon prosessointiin eikä passiiviseen kuunteluun, kuinka paljon ihmiset oppisivatkaan. Ihmiset muistavat vain kymmenen prosenttia kuulemastaan."

Tämä päätee tietysti myös yliopistokoulutuksessa. Omasta PBL- ja projektioppimiskokemuksesta olen huomannut yhdessä opiskelijoiden kanssa, että haasteita antamalla on saatu aikaan merkittävästi syvällisempää oppimista, joka on samalla mielekästä, kiinnostavaa ja motivoivaa. Sama viesti välittyy myös Pian edellisestä postauksesta sähkömagnetismin kokeiluista.

Suomalainen peruskoulu ei ole enää maailman paras, mutta opetusmenetelmissä on menty aimoharppauksia eteenpäin. Yliopiston on syytä olla mukana kehityksessä. Jonkin verran tilojen ja viihtyvyyden eteen on pyritty tekemään, mm. uusia opetusteknologioita ja tilavarusteita on suunnitteltu uusiin LUTin opetuksen demotiloihin. Toteutuskin alkaa jo kesällä. Liikaa puhutaan kuitenkin vielä luentosaleista, luennoista, harkoista ja tenteistä. Tarvitaan paljon enemmän tilaa, jossa voi tehdä sitä tärkeintä, eli oppimistyötä. Ryhmissä, itsekseen, iltaisin, kahvikuppi kourassa, sohvalla löhöten. Porista, ideoida, neuvotella, esittää, kirjoittaa, laskea, ladata täppäriä, kokeilla, porata 10 mm reikä alumiiniin...

"Piirtoheittimet joutuivat nurkkaan" kirjoittaa myös viikonlopun Lappeenrannan uutiset. "Vuosia sitten dokumenttikameroiden ja älytaulujen syrjäyttämäksi jääneet piirtoheittimet...". Näillä sanoilla alkaa Joonas Tapanisen toimittama artikkeli. Lappeenrannan kaupungin perusopetuksessa piirtoheittimellä ei ole artikkelin mukaan enää juuri käyttöä kuin juhlien varalaitteena laulujen sanojen heittämisessä seinälle. Piirtoheittimiä ja muuta poistettua tavaraa myydään seuraavan kerran Lappeenrannassa kesäkuussa - tämä vinkkinä niille, jonka mielestä kunnon piirtoheitin on opetuksen selkäranka.

Piirtoheitin näkyy kuvassa kunniapaikalla Analogiatekniikka-kurssin opetustapahtumassa keväällä 2014. Sitä myös käytettiin kurssin aikana ainakin yhtenä kertana opiskelijoiden esitellessä ryhmissä laatimansa tehtäviä.

Piirtoheitin on hyvä esimerkki myös opetusteknologian ajan kuvasta ja teknisten apuvälineiden merkityksestä ja vanhenemisesta. Mahtaako vuosikymmenen vaihteessa olla kova kysyntä poistettujen Smartboardien huutokaupassa? Mikään tekniikka ei (vielä) korvaa opettajaa ja etenkään opiskelijan aktiivista roolia oppimisessa.

Toukokuussa Lappeenrannassa kävi myös viitisenkymmentä lukiolaista Lahden ja Varkauden kaakkoispuolelta. Kuvassa näkyy, kuinka ainakin vielä ennen puoltapäivää kaikki olivat tohinoissaan rakentamassa miniprojektia Elektroniikan perusteet-kurssilla. Iltapäivällä aiheista pidettiin vielä kurssilaisten esitelmät ja demot, välissä oli selvitetty esimerkiksi miten transistorin kannalle tulevan virran määrää tuntosarvena toimiva LDR ja miten se vahvistetaan ennen moottoria...


-Tätä pitäisi olla enemmän koulussakin, sanoivat monet kurssilaiset ja mukana vierailleet opet.

Innostunut asenne auttaa oppimisessa ja oppijan energia kannattaa kanavoida sopivan haastaviin tehtäviin. Myös yhdessä tekeminen kuuluu nykypäivään. 

-Mikko Kuisma

Generaattoreita purkasta ja paperiliittimistä

Sähkömagnetismi-kurssin keskeisimpiä asioita tai ilmiöitä on melkoisen hankala kuvata tai mielikuvitella; kuvittelepas esimerkiksi äärettömän pieni positiivisesti varattu hiukkanen muuttuvassa magneettikentässä! Tästä syystä päätin kokeilla joidenkin asioiden tarkastelemista ja ymmärtämistä projektin avulla. Projektina oli suunnitella ja toteuttaa sähkögeneraattori. Suunnittelu alkoi generaattorin toimintaperiaatteen opettelemisella (teoriaa), sitten googletimme vinhasti toteutusvaihtoehtoja, ja lopulta opiskelijat rakensivat omat generaattorinsa laboratoriossa. Rakennusmateriaaleina oli mm. magneetteja, kuparikäämiä, purukumia, paperiliittimiä ja tietenkin ilmastointiteippiä MacGyver-tyyliin.

Joka vempain oli ainutlaatuinen, ja onneksemme kukin laitteista toimi eikä sähkömagneettinen tykki toiminut liian hyvin. Oppilailta saadun palautteen mukaan generaattorin teko oli parasta kurssissa. Kurssin muita opetusmenetelmiä ovat siis luennot, harkat ja työskentely mikroluokassa. Opettajan näkökulmasta projektityöhön meni yllättävän vähän aikaa, noin 5 tuntia. Tulokset olivat uniikkeja ja opiskelijoiden innostus palkitsevaa. Ehdottomasti ensi vuonna uudestaan!

Kirjoitti Pia Lindh

Opinto-opas 14-15

Alla linkit opinto-oppaan viimeistelyä vaille valmiisiin versioihin:

>>>LUT-Energia, kandidaatin tutkinto-ohjelmat<<<
>>>LUT-Energia, DI-opinnot<<<

Opasta on nyt pyritty tiivistämään ja muokkaamaan  informatiiviseen suuntaan. Viestinnässä on pyritty ottamaan huomioon opinto-oppaan eri kohderyhmät, kuten opiskelijat, opettajat, ulkopuoliset tentaattorit, opetuksen suunnittelijat, opintohallinto, hakijat, akkreditoijat ja auditoijat, ulkoiset intressiryhmät, tutkijat, media jne.

Suurimpina muutoksina ovat
-Kandi- ja maisteriopintojen pilkkominen selkeästi erilleen
-LUT Energian kaikkien koulutusohjelmien yhteinen kandiohjelman yleisopintopaketti 74 op
-Suurempien kokonaisuuksien pilkkominen n. 20 op laajuisiin osaamisaluesiin ja syventymiskohteisiin
-Modulaarinen rakenne Sähkötekniikan pääaineopinnoissa (kandi ja DI, vähemmillä resursseilla enemmän)
-ENTE:n DI-vaiheen terminologian muutos, nyt puhutaan pääaineessa seitsemästä valinnaisesta syventymiskohteesta

Jokaiselle LUTEnergian  kurssilistalle/paketille on nyt myös osaamistavoite. Joissakin tapauksissa tavoite on selkeä, joissakin se on enemmän tai vähemmän väkisin tehdyn näköinen. Tavoitteen kautta pystyy myös analysoimaan opintokokonaisuuksien mielekkyyttä tai opintojaksojen tarpeellisuutta – kurssin voi lopettaa jos asiantuntijajoukollakaan ei kykene perustelemaan miten joku kurssi palvelee opintokokonaisuuden tavoitetta?

Nyt tehty työ toimii hyvänä pohjana myös mahdollisille jatkoakkreditoinneille tai auditoinneille. Seuraavan vuoden kierrokselle jää pienten korjailujen lisäksi lähinnä uusien projektikurssien integrointi opetussuunnitelmaan ja KV-opinnot.

Suuri kiitos tässä vaiheessa kaikille OPS-työhön osallistuneille!

Mikko Kuisma

Tapaaminen 25.4.

Työstettiin porukalla opastekstejä eteenpäin, ovat nyt kuvien muokkausta vaille valmiit:

Kandi
DI

Seuraavat askeleet:

• Projektikurssiin liittyvä palaveri ma 19.5. klo 14.30 @ 6709
• 21.5. esitellään LUT Energian laajalle johtoryhmälle OPS-työtä ja mahdollista syksyn tapahtumaa

PE 25.4. tsekkaus klo 13 @ 6426

Jäi tuo paikka laittamatta, mutta huominen klo 13 palaveri siis tilassa 6424.

Paikalla katsotaan viimeinen vilkaisu opinto-oppaaseen ja vastaillaan mahdollisiin kysymyksiin. Kaikki tervetuloa.

-KMikko

Opastekstit

LUT Energian opastekstit ovat nyt yhdessä dokumentissa, josta työstämistä voidaan jatkaa:

Kandi
DI


- Samuli