20.12.13 Tapaamisen muistio

• Katsottiin aikataulu ja tilannekatsaus, lyötiin kiinni aikataulu OPS-työn etenemiselle ja seurantaryhmän infoille:
  - 8.1. Hovi
  - 31.1. klo 12-14@6311
  - 7.3. klo 12-14@6311
  - 18.4. klo 12-14@6311
  - 9.5. paikka ja aika tarkentuu.
• Valmisteluryhmän seuraava varsinainen palaveri jäi sopimatta, mutta otetaan se viimeistään 24.1. klo 12-14 @ 3421, aiheena kandi- ja maisteriopinnot sekä sivuaineet muille
• Keskusteltiin jälleen modulaarisuudesta, koulutusohjelmista, pakollisuudesta ja valinnaisuudesta. Lopussa kuva allekirjoittaneen näkemyksestä, että miten saadaan LUT Energian yhteinen kandiohjelma, mutta silti riittävästi alakohtaista pohjatietoa maisterivaiheen opinnoille. Korostetaan moduulien opintoja ohjaavaa roolia, tarkoitus ei ole sekoittaa vaan päinvastoin. Esimerkkejä jo nyt valmiina olevista palikoista löytyy tästä powerpointista.
• Todettiin, että tulossa muutama väistämätön muutos (Hannun ops-kirje, periodit, LUTE yhteistä, ja mahdollisesti projektit) - Nyt samalla kannattaa tehdä mahdollisimman paljon kerralla, koska muutoksista syntyy aina haasteita ja yhdellä isommalla päästään vähemmällä kuin monella pienellä
• Käytiin läpi kaksi erilaista ehdotusta kanditutkintoon, joiden luonnokset löytyvät xlsx-muodossa ENTE tästä ja säte tuolta. Sähköllä painetta mahduttaa kandiopintoon myös sähköalan ammattilaiselta vaadittavia opintoja (sähköpätevyys). Keskustelussa oli argumentteja pakollisuuden ja vapaavalintaisuuden puolesta ja vastaan, toisissa puheenvuoroissa oltiin huolissaan, että opiskelijat eivät osaa valita oikein, toisaalta ops-työstä huolimatta käytännössä jokaisella opiskelijalla omanlaisensa HOPS. Kaikille kaikkea ei toimi mm. motivaation ja tulosten varjossa, opiskelijan innostusta ei kannata ainakaan tappaa joustamattomuudella. Yhteensovittaminen ja sopivan kompromissin etsiminen jatkuu.

Keskustelussa oli havaittavissa aavistus keskinäistä kilpailuasetelmaa. Myös tuloksen taserajaa pitää vielä katsoa, eikö mikä tahansa tutkinto joka LUT Energialta saadaan aikaiseksi ole(kaan) samanarvoinen tulos?

Sovittiin, että 8.1. LUT Energian hovitapaamiseen valmistellaan lyhyt esitys, jossa esitellään:

• kanditutkinnon eri vaihtoehtoja (kurssilista, vapaa opintojaksotarjotin, moduuli, vanha hyvä, jne.) Mikko koostaa toimitetun materiaalin perusteella
• Esitellään lyhyesti pari projektiesimerkkiä ja koulutus 11.-12.3.14, Maija ja Mikko
• Fysiikan osuus tutkinnossa, mitä pakollista tarvitaan ? Täytyykö suorittaa lukiofysiikka uudestaan jos on jo sen tehnyt vai mentäisinkö mieluummin esim. esitietovaatimusten tai valinnaisuuden mukaan. Fysiikka tulee myös ammattiaineissa ja usein syvällisemmin.
• Maisterin pääaineet/erikoistumisopinnot ainakin työnimien pohjalta.

Mikko pyrkii aikataulun salliessa tekemään esityksen tilaisuuteen myös posterin muodossa

Koosteen tsekkausmahdollisuus 8.1. klo 9-10 @ 3421.

Alla vielä koostamani esimerkki laatikkoleikistä kanditutkintoon sekä Aijan luonnos Energiatekniikan pääaineesta, jonka sisällä erikoistumismahdollisuudet.  Aiemmin näitä on kutsuttu sivuaineiksi, vaikka kyseessä onkin ollut erikoistumisala.

Nyt hyvää joulumieltä kaikille ja iso kiitos kaikille osallistuneille paremman opsin eteen tehdystä työstä!

KMikko

Muistakaapa kohtuus mitoituksessa

Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan yhteisiä kandiopintoja on sorvattu kuluvien viikkojen aikana kiitettävän ahkerasti ja monipuolisesti. Opintoihin on pyritty tuomaan kattavasti erilaisia opintoja, joilla saavutetaan insinöörin yleisiä valmiuksia. Samalla mukaan on pyritty saamaan palautteen perusteella mahdollisimman paljon oman alan ammattiaineita heti fuksivuodesta alkaen. Tällä pyritään mm. motivoimaan opiskelijoita.

Sähkötekniikan opinnoissa  täytyy olla minimissään lisäksi väh. 45 op sähköpätevyyteen liittyviä opintoja, ja nämä tulevat osaksi varsinaisten alakohtaisten ammattiaineiden päälle ja suurimmaksi osaksi kandivaiheeseen. Opintojen mitoituksen kannalta tämä näyttää SÄTE:n haastavalta, sillä opintopisteitä tulee pikasilmäyksellä ensimmäiselle vuodelle reilusti yli mitoitetun 60. Se ei tietty haittaa, jos 55 op suorittajia saadaan heti mahdollisimman paljon, mutta ähkykin tappaa opiskelimotivaation. Ja ne projektitkin ja vapaavalinnaisuus puuttuvat vielä suunnitelmasta.

Alla vielä pikaista laskelmaa mitoituksesta ja opiskelun määrästä, lopussa vielä linki vanhaan laskelmaani sekä vararehtorin ops-kirjeen liite, jossa uudet opetuskaudet vielä kerran.

Tuossa kolme vuotta sitten laskin noita mitoituksia ja silloin 1. vuosikurssin säteläisellä oli 68 op pakollista. Ylimääräiset 8 op tarkoittaa 27 työpäivää tehollisella 8 h työllä ilman taukoa. Siis lähes kuukauden työpanos ilman lomaa. Sen päälle vielä normi 60 op = 200 työpäivää (oletuksena 8 h työpäivä, ilman taukoja). Jos katsoo uutta 6 viikkoissuunitelmaa ml. intensiivi ja tenttijaksot, niin viikkoja  on 1.9.14 - 31.5.15 välillä yhteensä 39. Jos viikossa tekee 5 työpäivää 8 h tauotonta opiskelua, niin koko ajalta tulee yhteensä 195 päivää. Tähän päälle pitää tehdä vähintään tuo puuttuvat 5 päivää. Jos siihen päälle tulee vaikka tuo 8 op lisää = 27 työpäivää, niin puuttuvan ajan voi korvata tekemällä hommia ilman lomaa esim. koko syyskauden jokaisena viikkona ja jokaisena päivänä 8.9.-14.12. Tämä siis kaavamaisesti laskettuna mitoituksen mukaan. Tuossa vielä tarkemmin parin vuoden takaa:

https://www.dropbox.com/s/fzdjznw9uij318x/60opvuodessaKuisma.pdf

http://intra.lut.fi/C0/C6/Opetussuunnitelmaty%C3%B6/Document%20Library/Liite1_ops-kirje_Lv14-15%20opetus-ja%20kuulustelukaudet.pdf

KOMMENTOIKAA projektikurssin kuvausta viim. 13.12.

KOMMENTOIKAA alla blogissa tai lähettämällä spostia mikko.kuisma ät jne. Takarajana perjantai 13. päivä.

Projektin kuvaaminen pika-aikataululla opinto-oppaan kurssimuotoon on haasteellista, sillä järjestelmämme ei oikein muuhun kuin perinteiseen tapaan toteuttaa ja suorittaa kurssi. Lisäksi kuvauksen pitäisi taipua moneen eri tarpeeseen, joita voi ilmetä projetkiaiheen tullessa yllättäen esim. teollisuudesta tai sähköpolkupyörän maahantuojalta(kuten juuri äsken).

Lyhyesti - projekti on kuvattu kurssiksi seuraavin periaattein:

• Monistettavissa 
• Nimi: Projektityöskentely N, N = {1, 2, 3, ...}  
• Kuvattu siten, että tavoitteet riippuvat roolista
• Suoritustapana työskentely valitussa roolissa - Korostan vielä kokemuksesta, että työskentely pitää dokumentoida ja arvioida, projektin lopputulos ei ole tärkein opetukselliselta kannalta
• Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Viittaan vielä edelliseen, joko työtä on tehty ja samalla opittu tai sitten ei ole tehty mitään/ei ole tehty yhtään oikeita asioita. Tässä valmentajan rooli on tärkeä, pitää katsoa, että lähdetään oikeaan suuntaa ja välillä tarkistetaan, että tehdään oikeita asioita

----------------->>>>>>>
Tässä linkki MSword-kurssikuvauslomakkeeseen, jota Pertin ja Hannan jäljiltä vielä muokkasin.
<<<<<<<<----------------

Oma esitys on, että päräytetään kurssit Projektityöskently 1 ja Projektityöskentely 2 käyntiin. Ensi vuonna ei tarvita kuin yksi, mutta aloittavan opiskelijan pitää suunnitella HOPS koko opinnoille, eikä ole mukava, että näitä lisäillään koko ajan. Vai pitääkö laittaa samalla logiikalla Projektityöskentely 3.

Pohjatietoa
Yksi esimerkki kurssikuvauksen haasteesta on kaavailemamme taloprojekti, jossa ensimmäisenä vuonna osallistutaan esim. teknisen piirustuksen kurssin yhteydessä piirtäjänä/alihankkijana, toisena vaikka suunnittelutehtävissä, kolmas taso on vaikkapa johto tai budjetointi tai oman alan asiantuntijatehtävät. Sama opiskelija siis osallistuu eri roolissa eri vuosina projektiin, joka voi olla pääpiirteittäin sama joka vuosi. Kurssisuoritusta ei voi antaa samasta kurssista useaan otteeseen, joten kursseja pitää olla yhtä monta kuin mitä eri rooleja on järkevää harjoitella.

Yksi näkökulma on, että ei ole järkevää tehdä opintopisteiltään suuria kokonaisuuksia. Pienetkin osasuoritukset tuntuvat palkitsevilta opiskelijalle kun saavutetaan jokin etappi, myös opintotuen kannalta. Pieni pala on parempi haukata kun olla kokonaan ilman, jos ei suuri mahdu suuhun. Myös tältä kannalta liukuva, työhön perustuva opintopistemäärä on perusteltu. Liukuvaa opintopistemäärää on kaivattu jo aiemmin allekirjoittaneen projektikursseilla, mm. Analogiasignaalin käsittely. Sama pätee koulutuksen järjestäjän 55 op/v suorituksiin, eli mieluummin vaikka vähän kuin kuin kokonaan ilman.

Kurssin sisällön kuvaus on tehty myös melko geneerisellä tasolla, koska projektin suoritus voi olla vaikka toimiminen kattilalaitoksen modernisoinnin suunnittelun dokumentoinnissa, elektroniikan suunnittelu mittausanturille, sähkö-, LVI tai eristystöihin osallistuminen talonrakennuksessa, projektin hallinnolliset tehtävät, tapahtuman järjestäminen tai järjestötoiminnassa kursion järjestäminen kaikkine organisointeineen.

Perusmatikoiden lopulliset muutokset ensi vuodelle 14

Laitan oheen suoraan Jouni Sampon lähettämän sähköpostin ja matematiikan kurssiuudistuksen tilanteen. Tämä siis vaikuttaa suoraan kaikkien koulutusohjelmien yleisopintoihin.

Ehdottakaa suoraan Jounille 11.12. mennessä jotenkin järellisiä nimiä, että lopulliseen ei jää nimea Matematiikka M1jne. vaan että se kuvaa edes auttavasti kurssin sisältöä.

-KMikko

"Hei,

Osoitteesta http://www.mafy.lut.fi/study/Jouni/kurssiuudistus/
löytyy nyt jotakuinkin valmiit kurssikuvaukset uusille kursseille. Kurssien nimet ovat oikeastaan ne jotka vielä mahdollisesti olisivat muuttumassa kuvaavampiin jos loistoideoita on (kuka vaan saa ehdottaa!). Ja muutenkin kommentit tervetulleita. Koska nämä ovat niitä tutkintoon pakollisina tulevia kursseja, en itse koe kuvaavampaa nimeämistä ihan välttämättömänä. Lähes joka kurssin aihealueelta meillä on jatkokurssit -> nimistä tulisi varmaan vähän tylsän puoleisia "Johdatus …") tms. Nämä kurssit nimittäin ovat kuitenkin ihan johdantokursseja.

Hakemistossa olevasta excel-tiedostosta löytyy kurssit tiivistetysti, korvaavuuksia vanhoihin kursseihin jne. Yllä olevaa osoitetta saa laittaa minun puolestani jakoon (ja viestiä edelleen lähettää).

Eskelisen Harri lupasi kommentoida aikuismaisteriohjelmien näkökulmasta  luennointitarpeita, nykyisin B matematiikat on sekä syksyllä että keväällä lähinnä aikuisopiskelijoita varten.  Muiltakin mielellään kommentteja otetaan vastaan. Toiveissa tietysti on ettei yhtä paljon tarvitsisi "kaksinkertaista" luennointia enää jatkossa. 

Kaikille kommneteille deadline on 11.12. jotta saan Pettisen Tarjalle kuvaukset 13.12. (Pitkäsen Heikki lupasi kääntää kuvaukset englanniksi nyt alkavalla viikolla). 

t. Jouni Sampo"

Palaverin muistio 5.12.

• Käytiin akuutit asiat 16.12. kurssitakarajan suhteen läpi. Keskeisenä projektien kuvaaminen kursseiksi. Kursseja tarvitaan vähintään kaksi, kandi- ja maisteritasolle. Systeemimme perustuu opintosuorituksina kurssihin joita voi suorittaa vain yhden samalla numerolla, tämän johdosta jatkossa tarvitaan lisää kursseja, jotta esim. samaan taloprojektiin voi osallistua eri vuosina eri rooleissa. MK laittaa tänne projektikurssien kurssikuvauksien hahmotelmat kommentoivaksi, syötetään kommenttien jälkeen järjestelmään pe 13.12.13
• Muistakaa/muistuttakaa myös 6 viikkoisen periodin muutospaineet kurssikuvauksiin 16.12. mennessä
• Todettiin, että tiedotus ja keskustelu on keskeisessä roolissa tässäkin hankkeessa. Jatketaan alakohtaisesti kiertämässä koko ajan laboratorioissa ja pienimmissäkin tutkimusryhmissä sekä jatkossa enemmän myös opiskelijoiden, opintohallinnon ja tuutoroinnista vastaavien kanssa. Kuunnellaan herkällä korvalla. Kaikki ryhmän jäsenet myös kirjoittamaan blogia pienistäkin asiaan liittyvästä, vaikka alaryhmän kokouksesta ja keskeneräisistä tuloksista.
• Keskusteltiin opintojen rakenteista, terminologioista, moduuleista. Ei päästy kovin syvälle vielä alakohtaisiin tai edes yleisopintoihinkin. Keskeistä on nyt konkretisoida tuloksia ja tehdä yhteistyötä, jotta ei tehdä päällekkäistä ja turhaa työtä jos ymmärrämme esim. työryhmän sisällä samat asiat eri tavalla. Yhteisymmärrykseen pääsimme käsittääksemme ainakin siinä tavoitteessa, että jos/kun joudumme tekemään muutoksia, niin muutoksien jälkeen opintosuunnitelma on selkeämpi ja parempi kuin nykyinen - sekä opiskelijan, opettajan kuin opintojen suunnittelun ja -ohjauksen kannalta.
• Jouni Sampo kertoi matematiikan kurssimuutoksista. Muutoksia tulee sekä kurssien sisältöihin, että ajankohtiin. Ryhmä toivoi muutoksen yhteydessä matematiikan kursseille kuvaavia nimiä nykyisten sijaan, esim. "Matriisilaskenta" vs. "MatematiikkaMikäke M2". Tarkemmin muutoksista tieto tulee myös tänne valmistelun edetessä mafyllä.
• Sovittiin, että työryhmät jatkavat toimintaa ja samalla kysytään kommenteja ja ideaa koko kentältä samalla asiasta tiedottaen. Nyt suunnitelma alkaa hahmottumaan kandiopintojen osalta konkreettiseksi kokonaisuudeksi ja maisterivaiheen parissa täytyy vielä jatkaa työtä. Työstän vielä itsekin mahd. pian konkreettista havainnollistavaa esitystä mm. mitä tämä moduulimalli nyt meidän tapauksessa tarkoittaa. Pyöräytetään siitä samalla nykyisenlainen kurssilistamallikin, jotta huomataan mistä on kyse ja että tämä ei varsinaisesti muuta mitään radikaalisti.
• Kootaan konkreettinen opetussuunnitelma 20.12.2013 mennessä esiteltäväksi (joku kutsuu tätä tutkintorakenteeksi). Aliryhmät valmistelevat ja kommunikoivat toistensa kanssa. Tällöin kokoontuminen klo 12-14 alustavasti huoneessa 3412.  Ehkä otamme isomman tilan, jos saamme tilaisuuteen enemmän kuulijoita.

-KMikko

P.S. Seurantaryhmän ja kaikkien sidosryhmän jäsenille tiedoksi, että alkuperäisestä esittelyaikataulusta viivästytään nyt puolitoista viikkoa. Konkretiaa on kuitenkin luvassa ennen vuodenvaihdetta, jonka jälkeen on vielä aikaa viilata ja kommentoida suunnitelmaa. Takaporttina on lisäksi vielä mahdollisuus survoa nykyinen ops uuteen malliin sopivasti vesuria käyttäen, yleisopinnot kandissa alkavatkin jo olla muutoksineen kasassa.

Joulukuun ÜberOPS-tapaaminen pe 20.12.

Vuoden viimeinen ÜberOPS-tapaaminen pidetään
pe 20.12. klo 12-14 @3421

Valmiita projekteja

Projektit ovat yksi tehokas tapa insinöörien yleisten taitojen opetteluun. Projektin ja pelillistämisen/kilpailun yhdistäminen on keino saada projektiin vielä buustia. Eikä kaikkea tarvitse tehdä edes itse. Voisimme LUTEssa ottaa yhdeksi ensi vuoden tavoitteeksi osallistua IEEE:n The Smarter Planet Challenge: Student Projects Changing the World, vilkaise lyhyesti tuolta:
http://www.ieee.org/education_careers/education/university_programs/smarterplanetchallenge.html

Innovoinnista poimin vielä Tekniikka&Talous lehden otsikon "Edes perusasioita ei osata: Suomalaiset suuryritykset ovat surkeita innovaattoreita" Meidän homma on osaltaan tarjota joitakin avaintaitoja, jolla (suomalaiset) yritykset tulevaisuudessa ovat vetokunnossa uusien asioiden ja keksitöjen avulla. T&T:n artikkeli perustuu Synergyn tekemään tutkimukseen, jonka saat tästä linkistä . Tutkimuksen tuloksesta yhtenä keskeisenä huomiona oli, että "Many companies still face major challenges in basic project management skills". Lisäksi mm. aitoon innoivointiin ja ideoiden tuottamiseen katsottiin tarvittavan panostusta, kts. lisää tutkimuksesta.

Katsotaan torstaina 5.12. klo 9.00-11.30 huoneessa 3421 myös mitä olemme tässä vaiheessa saaneet projektikursseista konkreettisesti aikaiseksi opinto-oppaan kannalta. Pertsa ja Hanna ovat ainakin työstäneet asiaa opintojaksolomakkeen muodossa.

-KMikko

Muistakaa myös intensiivijaksot

Oman opetussuunnitelman uudistamisen tohinassa on hyvä muistaa, että myös ulkopuolella tapahtuu uudistuksia. Viittaan tällä lukuvuoden 2014-2015 aikataulutukseen, jossa seitsemän viikon periodit korvataan kuuden viikon periodeilla ja niiden väleihin sijoittuvilla intensiivijaksoilla.

Muutos tarkoittaa sitä, että vaikka mikään muu ei opintojaksossa muuttuisikaan, täytyy opettajan joka tapauksessa ratkaista ainakin se, mitä hän tekee sille "seitsemännen viikon" opetukselle. Olen toistaiseksi tunnistanut viisi erilaista lähestymistapaa aiheeseen:

1) seiskaviikon opetus muutetaan itseopiskeluksi
2) lähiopetuksen määrä pidetään ennallaan, mutta se tiivistetään kuudessa viikossa pidettäväksi
3) seiskaviikon opetus pidetään intensiivijaksolla (=7. viikko) mutta intensiivisemmässä muodossa (esim. yhtenä päivänä)
4) yhden kurssin koko opetus siirretään intensiivijaksolla, jolloin periodin ajalta avautuu tilaa muiden opintojaksojen tiivistämiselle
5) seiskaviikon opetus poistetaan ja opintojakson pistemäärää pienennetään samassa suhteessa

Jokaisessa lähestymistavassa on hyviä ja huonoja puolia. Tapojen 1 ja 2 riski piilee siinä, että jos kaikki opettajat menettelevät näin eikä opiskelijoita erityisemmin ohjeisteta siitä, mihin intensiiviviikko kannattaa käyttää, kuormittuu periodin aika entisestään ja intensiiviviikko muodostuu helposti ylimääräiseksi lomaksi. Tästä voi hyvinkin seurata aiempaa hitaampaa opintojen etenemistä. Viides ratkaisu on opiskelijan kannalta kakkosen kanssa identtinen, sillä opiskelija joutuu kuitenkin jostain kaivamaan tutkintoonsa tarvittavan määrän opintopisteitä.

Lähestymistavat 3 ja 4 ovat puolestaan haastavia lukujärjestyksen koordinoinnin näkökulmasta. Samalla kun ne avaavat mahdollisuuksia uuden tyyppiselle ja monipuolisemmalle opetuksen järjestämiselle, pitää entistä paremmin pystyä koordinoimaan myös sitä, etteivät opiskelijan näkökulmasta oleelliset asiat mene päällekkäin. Keskusteleminen ja muiden informoiminen omista ratkaisuista kantaa tässä asiassa kuitenkin varmasti pitkälle.

Mahdollisuuksia ja haasteita luvassa siis tälläkin saralla.

T: Johanna

Ps. Lukuvuosimalli ja muut OPS-työhön liittyvät dokumentithan löytyvät intrasta (Tietopankki > Opintopalvelut > Opetussuunnitelmatyö) jos joku niitä sattuu kaipaamaan.

Tapaaminen matematiikan kanssa 20.11.13

Keskiviikon tapaamisessa  vieraanamme oli MAFYltä Matti Heiliö ja Jouni Sampo. Keskustellimme yleisesti koulutuksen järjestämisestä ja muutoksista. Muutoksista juuri työn alla on pohdinnassa on ensi vuonna alkavat kuusiviikkoiset periodit ja intensiivijaksot. Matematiikan opetuksessa on pohdittu mm. miten intensiiviviikolla tarjottaisiin apua ja ohjausta omatoimiseen toimintaan ja jatkuuko/onko osa nykyisestä seitsenviikkoisesta kurssista intensiivijaksolla. Keskusteltiin myös, että mitkä ovat kansallisella ja kv-tasolla matemaattiset valmiudet jotka kandilla ja maisterilla oletetaan olevan.

Jouni Sampo on ansiokkaasti jatkanut aikaa vievää työtä konkreettisten esimerkkien tuomiseen matematiikan opetukseen. Samalla saatiin käyntiin keskustelu, että miten kaavailluista projekteista saadaan esimerkkejä ja ratkaistavia ongelmia matematiikan opetukseen. Kaavaillussa projektissa/ammattikurssissa voisi sitten viitata, että esim. MatikkaZ-kurssilla harjoitellaan differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmää jolla projektin ongelma saadaa ratkottua ja vastaavasti matikassa voidaan käyttää sitten projektin esimerkkiä. Eli saadaa vihdoin konkreettisia vastauksia kysymykseen, että "missä näitä tarvitaan". Yhteistyö esim. projektien avulla nähtiin jatkokehittämisen arvoisena, samoin muita mallintamisen arvoisia asioita tunnistettiin useita. Resurssiongelmissa voisi auttaa myös opiskelijoiden käyttö ongelmien muotoilussa, eli annetaan opiskelijoille kurssirajojen meneviä tehtäviä tyyliin: "Etsi talon eristystä ja lämmönsiirtoa kuvaavat yhtälöt/malli" tai "Esitä joku tekninen laite, jonka toimintaa voi kuvata sarjakehitelmän avulla"

Keskusteltiin (taas) palautteesta, jossa tuskaillaan ensimmäisten opintoperiodien suuresta matematiikan ja fysiikan määrästä. Toivottu suurempaa osaa oman alan opintoja heti alkuun motivaation lisäämiseksi.  Pohdittiin mitä osaa matematiikasta voisi siirtää myöhemmäksi. Tuumailtiin, että tällä aikataululla ei tehdä muutoksia, jotka vaikuttavat periodeihin, mutta selvitetään, minkä osan matematiikan opinnoista voisi helpoiten siirtää fuksivuodelta kakkoselle.

Todettiin, että halua on opetuksen järkevöittämisessä eri puolella taloa, meininki on hyvä. Jatketaan yhteistyötä jatkossakin ja tiivistetään ajatustenvaihtoa opetussuunnitelmatyössä.

-KMikko-

20.11. Säätö- ja digitaalitekniikan tapaaminen

20.11. kokoonnuttiin keskustelemaan opetussuunnitelmatyöstä Säätö- ja digitaalitekniikan laboratorion kanssa. Keskustelu oli vilkasta, ainakin seuraavia asioita nousi esille:

• Tutkinto ei voi olla vain "yleistä asiaa", DI:n on osattava jotain kunnolla (tutkinnon kova ydin)
• Matematiikan opetuksesta keskusteltiin paljon:
• Osa matematiikoista voitaisiin siirtää DI-tasolle
• Matematiikkaa tulee nykyään liian paljon ja liian nopeasti
• Matematiikan soveltaminen on tärkempää kuin ko. tieteenalan syvällisempi osaaminen
• Jatko-opiskelijoille voisi olla oma matematiikan paketti, joko heti jatko-opintojen alussa tai DI-opintojen loppuvaiheessa
• Opintojen alkuvaihe ei voi olla pelkkää matematiikkaa, sähkötekniikkaa oltava joka periodilla

• Em. asioita puolestaan otettiin esille MAFY:n kanssa heti tämän palaverin jälkeen.
• Moduuli -malli herätti kiinnostusta, ja muutamia konkreettisia moduuleita ideoitiin:
• Uusiutuvan energian sähkötekniikka
• Mekatroniikka
• Säätö- / automaatiotekniikka
• Teollisuuden sähkökäyttösovellukset
• Sähköverkot uusiutuvan energian näkkökulmasta (symmetriset komponentit, grid codes...)

Käytännön apua projektikurssin suunnitteluun - katsasta tämä!

Askel asiantuntijaksi -opas projektikursseja suunnitteleville

Löysin projektikurssin suunnitteluun todella helppokäyttöisen oppaan, josta löytyy napakassa muodossa paljon valmiiksi mietittyä käytännön asiaa. Vaikka opas käsittelee yritysprojekteja, se on ihan sellaisenaan sovellettavissa meidänkin tarpeisiimme.

Kehotan siis silmäilemään tuon vihkosen läpi, ennen kuin käymme keksimään pyörää uudestaan. Oppaassa on selkeitä ohjeita ja vinkkejä projektin suunnitteluun, osaamistavoitteisiin, toteutukseen, arviointiin ja päättämiseen. Esim. viimeisen sivun projektikurssimallin kuukausista avautuu tiivis toimintamalli projektin eri osapuolille.

Opas on valmistunut korkeakoulujen opinto- ja työelämäohjausta edistävistä OVET- ja VALOA-hankkeista, joissa on toteutettu projektityökurssipilotteja. 

Lukaiskaapa läpi, ohessa linkki oppaaseen. Mukana on myös muuta hyödyllistä oheismateriaalia.

Virtasalo, I. et al. (2012), Askel asiantuntijaksi – Käsikirja yritysprojektin toteuttajalle. Helsingin yliopisto.

http://www.studentintegration.fi/materials/askel_asiantuntijaksi


Hanna

19.11. Sähkömarkkinalabran ideapalaveri

19.11. kokoonnuttiin Sähkömarkkinalaboratorion (tuttavallisemmin SM-labra) porukalla ideoimaan tulevaa opetussuunnitelmaa. Saatiin aikaiseksi hyviä ideoita, lennokasta keskustelua ja akateemista debattia. Ideat on nyt talletettu pyhiin kääröihin, tässä muutamia poimintoja keskustelusta:

• Pohdittiin matematiikan opetuksen roolia; pitäisikö opiskella matematiikkaa erillisaineena vai matemaattisia työkaluja, ja miten matematiikkaa pitäisi opettaa insinööreille
• Ongelman formuloiminen matemaattiseen muotoon ja sen ratkaisu matematiikan työkaluilla ovat keskeisiä insinöörin osaamistavoitteita.
• Tietoliikennetekniikka, tietovarastot ja koodaus ovat asioita, jotka tulee jokaisen sähkötekniikan insinöörin hallita
• Taloudellisten reunaehtojen ymmärtäminen on keskeistä (myös) insinöörille
• Tulee ymmärtää tarkastelun taserajat ja osaongelman rooli kokonaisuuden kannalta
• Sivuaineeksi kannattaa valita jotain ihan muuta kuin sähkötekniikkaa
• Jokaisen sähköinsinöörin tulee ymmärtää voimalaitosten ja sähköenergiajärjestelmän toimintaperiaatteet
• Sähkömarkkinoiden opetuksessa on (jatkossakin) kaksi suuntausta
• Sähköverkot, jossa keskeistä osaamista on verkon sähkötekninen mallintaminen, verkkoliiketoiminta sekä toimintaympäristön vaikutusten ymmärrys.
• Sähkömarkkinat, jossa keskeisessä roolissa ovat yleinen markkinoiden toiminnan ymmärtäminen, sisältäen kansantalouden ja rahoituksen perusteet, sekä sähkömarkkinoiden erityispiirteiden osaaminen

• Järjestetään uusi älykkäitä energiajärjestelmiä käsittelevä kurssi, jossa käsitellään vaihtuvia ajankohtaisia aiheita (smart grids, pientuotanto, varastot...) ja joka on tarkoitettu laajemmallekin porukalle. Kurssi voisi toimia yhdyskunnan energiasuunnittelun projektityön pohjana (erilliset kurssit, mutta linkitetty ajallisesti ja sisällön puolesta yhteen)

Mikon ajatuksia videoista

Luentojen videointi on yksi mahdollisuus siirtää opetusta nettiin. MUTTA...
Pahimmillaan saadaan tätä - kannatta katsoa 36 sekunnin mittainen Kummeli-vitsi vaikka päivän kevennyksenä:

Videoitu luento ei ole mielestäni verkko-opetusta ja hyväkin video vaatii editointia. Videolla on monia puolia, mm:
+Ei sidottu aikaan tai paikkaan
+Voi kuunnella kun tekee jotain muuta
+Tuo konkreettisen, oikean esimerkin ruudulle helposti
+Youtube ja vastaavat somepalvelut toimii jakelukanavana, ei tarvitse omaa infraa, palvelinta ym.
+Myös opiskelija voi tehdä videomuistiinpanon omasta tekemisestään ja jakaa sen muille arvioitavaksi, videoblogi
+Voi havainnollistaa monimutkaisia asioita, seuraavassa esim. pariminuuttinen oikosulkumoottorin toiminnasta vaikea kuvata hyvälläkään luennolla ilman vastaavaa animaatiota:

Toisessa vaakakupissa taas:
-Vaatii editointia, aikaa ja osaamista videosta, tuottamisesta sekä käsikirjoittamisesta
-Ei vastaa nykyiseen tietonkäsitykseen nopeasti saatavasta tiedosta - kuka teistä esim. normaalisti etsii (netistä) ensisijaisesti tietoa videoiden avulla?
-Liikkuvaa kuvaa on turha käyttää siihen, että havainnollistetaan liitutaululle piirtämällä asiaa - miksei videokuvaa oikeasta asiasta?
-Videossa huonot hakuominaisuudet -katsonko tunnin videon kun etsin juuri tiettyä asiaa, kuvaa, yhtälöä? Katsopa vaikka löytyykö seuraavasta Statistics 1-nimisestä videosta keskihajonta tai sopiiko MIT:n dynamiikan luento meidän insinöörin perusopintoihin:

Netti on toisaalta täynnä jo hyviä videoita, joten miksi tehdä perusasioista omaa tuotantoa? Annoin esim. kuluneella viikolla Elektroniikan perusteet-kurssin lähiopetuksen tauolla opiskelijoille tehtäväksi etsiä kyseisen kerran aiheeseen (puolijohteet ja pn-liitos) liittyvää matskua kurssin Moodlealustalle. Tehtävästä sai kurssin suorituspisteitä ja minun ei tarvinnut edes itse etsiä materiaalia, vain tsekata. Tässä pari esimerkkiä saadusta saldosta, vastaavan tuottamiseen menisi itseltä viikkoja. Nyt alle tunti sisältäen videoiden katsomisen ja pisteiden jakamisen:

-KMikko-

Muistiinpanoja 12.11. palaverista

OPS-kello pyörii ja järjestelmä vaatii meiltä mm. kurssikuvauksia viimeistään 16.12. Tämä järjestys tietysti vaatii meidät menemään kurssit edellä puuhun, mutta tuleepa tehtyä nopeaan tahtiin. OPS-työ on joka tapauksessa jatkuvaa.

Marrakuussa ja joulukuun alussa kiirellisiä toimia vaativat seuraavat:

• Varmistetaan lakisääteiset/vastaavat asiat kursseissa kuntoon, esim.  sähköpätevyydet, alakohtaiset ryhmät hoitavat
• Työstetään malli, jolla projektit saadaan joustavasti seuraavaan opinto-oppaaseen. Suoraviivainen vahtoehto tarjota projektit kursseina, joissa liikkuva noppamäärä. P. Silventoinen valmistelee hahmotelmaa, työstetään yhteisesti netissä. 
• Tutkinto-ohjelman alustavan rungon kuvaaminen joulukuun alkuun. mm. miten keskusteluissa olleet modulit ryhmitellään tutkinto-ohjelmaksi ja mitä konreettisesti (kursseja, projekteja) on kussakin modulissa. Pidetään siis vielä ideointi auki siitä, että mitä aloilla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, mutta konkretisoidaan siitä samalla hahmotelmaa oppaan muotoon, alakohtaiset ryhmät + yleisryhmä.

Tsekkaus tuotoksista palavereissa PE 22.11. klo 10- ja TO 5.12. klo 9 @ 3421

• Joulukuussa esitys tähänastisista tuloksista seurantaryhmälle, alustavasti viikolla 50
• Tarkistetaan kiireellisten asioiden jälkeen muiden muutokset ja muihin vaikuttavat muutokset + muille tarjottavat sivuaineet (sivuainemodulit)
• Tiivistetään työtä MAFY:n kanssa - palaveri sovittu KE 20.11. klo 12 6. vaiheen kahviosta startaten, tervetuloa
• Tunnistettiin modulirakenteen haasteita, kuten: miten joustavuus esim. kun opiskelija haluaa korvata yksi modulin kurssi toisella soveltuvalla, hyväksyntä ym. vastuu, tulospisteet kenelle, tarvitaanko moduliin vastuuopettaja ja aloitus-+päätöstilaisuus, oppimispäiväkirja, vaihtoehdot, sama kurssi monessa modulissa ym. - näihin palataan

Katsottiin tilannetta projekti-ideoista. Näitä ovat  ainakin:

• Taloprojekti - LVIS-suunnittelu(toteutus)
• Koneprojekti - puretaan ja analysoidaan vuosittain eri aihe esim. metsäkone, auto, polttomoottori... inverse engineering
• Firmaprojekti - jatkuva-, useampivuotinen projekti jossa pyöritetään oikeaa firmaa, esim. energiatodistuksien myyminen, kahvi- ja limuautomaatti,...
• Yhdyskuntasuunnitteluprojekti - jatko taloprojektiin
• Höyrylaivaprojekti - tehdään, opitaan ja huvitellaan samalla

• Käytiin läpi aliryhmien saavutuksia lyhyesti, laitetaan mahdollisuuksien mukaan tänne nettiin samalla tuunustaen, että nämä eivät ole vielä valmiita. Yleisinsinöörin osaamisesta tarinaa jo tulikin
• ENTE:n ryhmässä moduli-ajatus opintojen rakenteessa oli koettu selkeyttävän kokonaiskuvaa
• Yleisestikin todettiin, että ei tehdä esim. modulimuutosta vain siksi, että joku sanoo, vaan tavoitteena parempi, kauniinpi, komeampi, houkuttelevampi, motivoivampi, tehokkaampi... - suunta ja ensimmäiset tulokset näyttävät positiiviselta! 
• Nyökyteltiin, että jos teemme isoja muutoksia, niin ne kannattaa tehdä nyt tässä samalla rytinällä kun rukkaamme yhteisen tutkinto-ohjelman ja LUT:in DI-raamit muuttuvat

Keskusteltiin terminologiasta, joka aiheuttaa sekaannuksia. Tähän tehdään joku sanakirja, mutta aloitan seuraavassa. Jos nyt oikein ymmärsin, niin tämä tuleva yhdistetty (kandi?)paketti on nimeltään tutkinto-ohjelma. Tässä tutkito-ohjelmassa on vähintäänkin maisterivaiheessa vähintäänkin kolme pääainetta-ENTE-SÄTE-YMTE. LUT Energian tutkinto-ohjelmassa on kolme hakukohdetta ENTE-SÄTE-YMTE. Modulilla tarkoitetaan pienempää kokonaisuutta, jossa toisiinsa liittyviä kursseja ja mahdollisesti projekti. Modulin koko olisi alustavasti n. 15-25 op, eli samaa kokoluokkaa kuin nyk. sivuaine. 

Kun kerran tuohon jäykkään pää-sivuaineraamiin tuli väljyyttä (kts. toka postaus ja vrehtorin kirje), niin mahdollisessa tulevassa modulirakenteessa voisi olla esim. maisterin SÄTE pääaineessa (kuvitteelliset) modulit Elektroniikkasuunnittelu 22 op, Tuotteistus ja markkinointi 18 op, Sähkömarkkinat 21 op, Digitaalijärjestelmät 20 op. Tällä saadaan paremmin sidottua noita opintojaksoja toisiinsa tuomaan punaista lankaa ja osaamisaloja opiskelijalle, opetusta suunnitteleville, työnantajalle... Määritellään projekti eri postauksessa  

-KMikko-

Osaamistavoitteet

Yhtenä osana OPS-työtä kartoitetaan LUT Energialta valmistuvien kandien ja diplomi-insinöörien osaamistavoitteet; mitä jokaisen pitää osata, ja mitä eri alojen (ENTE, YMTE, SÄTE) ja eri syventymiskohteiden osaamistavoitteet ovat. Alla olevissa listoissa on alustavaa näkemystä yleisistä osaamistavoitteista kaikkien LUT Energialta valmistuvien osalta. Lista ei ole läheskään valmis eivätkä osaamisverbit ole joka kohdassa loppuun saakka pohdittuja, mutta juuri sen takia se tuotiinkin blogiin kaikkien kommentoitavaksi. Eli kommentoikaa vapaasti, mitä listasta puuttuu, mitä siinä on liika ja mitä pitäisi muokata.

LUT Energian kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija oman pääaineen (SÄTE, ENTE, YMTE) osaamisen lisäksi

• Osaa muodostaa ja ratkaista ongelmia sopivia matemaattis-luonnontieteellisiä menetelmiä soveltaen:
• Hallitsee differentiaali- ja integraalilaskennan sekä kompleksilukujen ja vektorilaskennan peruskäsitteet, matriiseihin liittyvät peruslaskutoimitukset, todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskäsitteet. Osaa muodostaa ja ratkaista lineaarisia optimointitehtäviä ja differentiaaliyhtälöitä.

• Osaa selittää energia- ja sähkötekniikan ilmiöiden fysikaaliset perusteet 
• Ymmärtää liike- ja yritystoiminnan perusteet, hallitsee investointilaskelmien tekemisen ja osaa tulkita keskeisiä yrityksen ja tilinpäätöksen tunnuslukuja 
• Osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä äidinkielellään että ainakin yhdellä vieraalla kielellä 
• Ymmärtää keskeiset eettiset periaatteet opiskelussa, tieteessä ja suunnittelussa 
• Kykenee toimimaan osana suurempaa työryhmää ja projektia 
• Osaa ratkaista tasa- ja vaihtovirtapiirejä 
• Ymmärtää sähkövoimajärjestelmän keskeiset toimintaperiaatteet 
• Osaa tehdä sähkö-/energia-/ympäristötekniikan perusmittauksia ja ymmärtää mittausepätarkkuuden 
• Ymmärtää sähkömekaanisten laitteiden keskeiset toimintaperiaatteet 
• Ymmärtää säätötekniikan peruskäsitteet ja lainalaisuudet 
• Osaa määritellä keskeisimmät energiamuuntoprosessit ja niiden ympäristövaikutukset 
• Osaa ratkaista ongelmia oman alansa työtehtävissä käytettävien ohjelmistojen avulla 
•  Osaa hakea itsenäisesti ja kriittisesti lähdetietoja

LUT Energian DI-tutkinnon suoritettuaan opiskelija (alakohtaisen osaamisen lisäksi)

• Omaa työssä tarvittavat esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot
• Osaa esiintyä erilaisissa ammatillisissa tilanteissa, kuten neuvottelut, esitykset, puheet ja osaa luoda esityksiä ja esittää oman erityisalaansa liittyviä asioita yleistajuisesti

• Osaa luoda algoritmeja ja ymmärtää miten algoritmista voidaan muodostaa ohjelma. 
• Osaa käyttää alansa perusohjelmia ongelmanratkaisuun
• Osaa toimia osana projektia ja hallita omaa projektiaan. Osaa arvioida osaprojektien vaikutuksen kokonaisuuteen. 
• Osaa soveltaa informaatiolukutaitoa käytännössä ja luoda uutta tietoa muiden käytettäväksi
• Ymmärtää kansantalouden perusteet ja niiden vaikutukset omaan alaan. 
• Osaa arvioida ja analysoida liiketaloutta oman erityisalansa kohdalla. 
• Hallitsee ihmisten, työyhteisön, verkostojen ja projektien johtamisen periaatteet 
• Ymmärtää immateriaalioikeudet ja niiden vaikutuksen omassa työssään 
• Osaa analysoida ja arvioida yhteiskunnallista tietoa ja sen vaikutusta omaan alaan liittyvään päätöksentekoon. Tarvittaessa pystyy luomaan ratkaisuja, joilla edesautetaan kestävää kehitystä energia-, ympäristö- ja sähkötekniikassa. 
• Kykenee arvioimaan abstrakteja, määrittämättömiä ongelmia ja luomaan niihin kestäviä ratkaisuja 
• Pystyy arvioimaan menetelmien/enrgiantuotantomuotojen/prosessien/laitteiden/jne. elinkaarikustannuksia (sekä euro että ympäristö) 
• Pystyy arvioimaan Suomen/Euroopan/Maailman energiantuotantoa ja energiavaroja. 
• Pystyy arvioimaan oman toiminnan välilliset seuraukset ja luomaan inhimillisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. 
• Pystyy analysoimaan ja tarvittaessa luomaan soveltuvin osin tärkeimpiä energia-/sähkö-/ympäristöalan lainsäädäntöä ja normitusta, ml. sähkömääräykset, ympäristömääräykset ja –lainsäädäntö, vaaralliset aineet, painelaitelainsäädäntö. 
• Pystyy arvioimaan kokonaisuuksia ja luomaan niistä yksinkertaistettuja malleja. 
• Kykenee nopeasti omaksumaan uusia asioita, taitoja, menetelmiä, osv.

---