Muistakaa myös intensiivijaksot

Oman opetussuunnitelman uudistamisen tohinassa on hyvä muistaa, että myös ulkopuolella tapahtuu uudistuksia. Viittaan tällä lukuvuoden 2014-2015 aikataulutukseen, jossa seitsemän viikon periodit korvataan kuuden viikon periodeilla ja niiden väleihin sijoittuvilla intensiivijaksoilla.

Muutos tarkoittaa sitä, että vaikka mikään muu ei opintojaksossa muuttuisikaan, täytyy opettajan joka tapauksessa ratkaista ainakin se, mitä hän tekee sille "seitsemännen viikon" opetukselle. Olen toistaiseksi tunnistanut viisi erilaista lähestymistapaa aiheeseen:

1) seiskaviikon opetus muutetaan itseopiskeluksi
2) lähiopetuksen määrä pidetään ennallaan, mutta se tiivistetään kuudessa viikossa pidettäväksi
3) seiskaviikon opetus pidetään intensiivijaksolla (=7. viikko) mutta intensiivisemmässä muodossa (esim. yhtenä päivänä)
4) yhden kurssin koko opetus siirretään intensiivijaksolla, jolloin periodin ajalta avautuu tilaa muiden opintojaksojen tiivistämiselle
5) seiskaviikon opetus poistetaan ja opintojakson pistemäärää pienennetään samassa suhteessa

Jokaisessa lähestymistavassa on hyviä ja huonoja puolia. Tapojen 1 ja 2 riski piilee siinä, että jos kaikki opettajat menettelevät näin eikä opiskelijoita erityisemmin ohjeisteta siitä, mihin intensiiviviikko kannattaa käyttää, kuormittuu periodin aika entisestään ja intensiiviviikko muodostuu helposti ylimääräiseksi lomaksi. Tästä voi hyvinkin seurata aiempaa hitaampaa opintojen etenemistä. Viides ratkaisu on opiskelijan kannalta kakkosen kanssa identtinen, sillä opiskelija joutuu kuitenkin jostain kaivamaan tutkintoonsa tarvittavan määrän opintopisteitä.

Lähestymistavat 3 ja 4 ovat puolestaan haastavia lukujärjestyksen koordinoinnin näkökulmasta. Samalla kun ne avaavat mahdollisuuksia uuden tyyppiselle ja monipuolisemmalle opetuksen järjestämiselle, pitää entistä paremmin pystyä koordinoimaan myös sitä, etteivät opiskelijan näkökulmasta oleelliset asiat mene päällekkäin. Keskusteleminen ja muiden informoiminen omista ratkaisuista kantaa tässä asiassa kuitenkin varmasti pitkälle.

Mahdollisuuksia ja haasteita luvassa siis tälläkin saralla.

T: Johanna

Ps. Lukuvuosimalli ja muut OPS-työhön liittyvät dokumentithan löytyvät intrasta (Tietopankki > Opintopalvelut > Opetussuunnitelmatyö) jos joku niitä sattuu kaipaamaan.

Tapaaminen matematiikan kanssa 20.11.13

Keskiviikon tapaamisessa  vieraanamme oli MAFYltä Matti Heiliö ja Jouni Sampo. Keskustellimme yleisesti koulutuksen järjestämisestä ja muutoksista. Muutoksista juuri työn alla on pohdinnassa on ensi vuonna alkavat kuusiviikkoiset periodit ja intensiivijaksot. Matematiikan opetuksessa on pohdittu mm. miten intensiiviviikolla tarjottaisiin apua ja ohjausta omatoimiseen toimintaan ja jatkuuko/onko osa nykyisestä seitsenviikkoisesta kurssista intensiivijaksolla. Keskusteltiin myös, että mitkä ovat kansallisella ja kv-tasolla matemaattiset valmiudet jotka kandilla ja maisterilla oletetaan olevan.

Jouni Sampo on ansiokkaasti jatkanut aikaa vievää työtä konkreettisten esimerkkien tuomiseen matematiikan opetukseen. Samalla saatiin käyntiin keskustelu, että miten kaavailluista projekteista saadaan esimerkkejä ja ratkaistavia ongelmia matematiikan opetukseen. Kaavaillussa projektissa/ammattikurssissa voisi sitten viitata, että esim. MatikkaZ-kurssilla harjoitellaan differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmää jolla projektin ongelma saadaa ratkottua ja vastaavasti matikassa voidaan käyttää sitten projektin esimerkkiä. Eli saadaa vihdoin konkreettisia vastauksia kysymykseen, että "missä näitä tarvitaan". Yhteistyö esim. projektien avulla nähtiin jatkokehittämisen arvoisena, samoin muita mallintamisen arvoisia asioita tunnistettiin useita. Resurssiongelmissa voisi auttaa myös opiskelijoiden käyttö ongelmien muotoilussa, eli annetaan opiskelijoille kurssirajojen meneviä tehtäviä tyyliin: "Etsi talon eristystä ja lämmönsiirtoa kuvaavat yhtälöt/malli" tai "Esitä joku tekninen laite, jonka toimintaa voi kuvata sarjakehitelmän avulla"

Keskusteltiin (taas) palautteesta, jossa tuskaillaan ensimmäisten opintoperiodien suuresta matematiikan ja fysiikan määrästä. Toivottu suurempaa osaa oman alan opintoja heti alkuun motivaation lisäämiseksi.  Pohdittiin mitä osaa matematiikasta voisi siirtää myöhemmäksi. Tuumailtiin, että tällä aikataululla ei tehdä muutoksia, jotka vaikuttavat periodeihin, mutta selvitetään, minkä osan matematiikan opinnoista voisi helpoiten siirtää fuksivuodelta kakkoselle.

Todettiin, että halua on opetuksen järkevöittämisessä eri puolella taloa, meininki on hyvä. Jatketaan yhteistyötä jatkossakin ja tiivistetään ajatustenvaihtoa opetussuunnitelmatyössä.

-KMikko-

20.11. Säätö- ja digitaalitekniikan tapaaminen

20.11. kokoonnuttiin keskustelemaan opetussuunnitelmatyöstä Säätö- ja digitaalitekniikan laboratorion kanssa. Keskustelu oli vilkasta, ainakin seuraavia asioita nousi esille:

• Tutkinto ei voi olla vain "yleistä asiaa", DI:n on osattava jotain kunnolla (tutkinnon kova ydin)
• Matematiikan opetuksesta keskusteltiin paljon:
• Osa matematiikoista voitaisiin siirtää DI-tasolle
• Matematiikkaa tulee nykyään liian paljon ja liian nopeasti
• Matematiikan soveltaminen on tärkempää kuin ko. tieteenalan syvällisempi osaaminen
• Jatko-opiskelijoille voisi olla oma matematiikan paketti, joko heti jatko-opintojen alussa tai DI-opintojen loppuvaiheessa
• Opintojen alkuvaihe ei voi olla pelkkää matematiikkaa, sähkötekniikkaa oltava joka periodilla

• Em. asioita puolestaan otettiin esille MAFY:n kanssa heti tämän palaverin jälkeen.
• Moduuli -malli herätti kiinnostusta, ja muutamia konkreettisia moduuleita ideoitiin:
• Uusiutuvan energian sähkötekniikka
• Mekatroniikka
• Säätö- / automaatiotekniikka
• Teollisuuden sähkökäyttösovellukset
• Sähköverkot uusiutuvan energian näkkökulmasta (symmetriset komponentit, grid codes...)

Käytännön apua projektikurssin suunnitteluun - katsasta tämä!

Askel asiantuntijaksi -opas projektikursseja suunnitteleville

Löysin projektikurssin suunnitteluun todella helppokäyttöisen oppaan, josta löytyy napakassa muodossa paljon valmiiksi mietittyä käytännön asiaa. Vaikka opas käsittelee yritysprojekteja, se on ihan sellaisenaan sovellettavissa meidänkin tarpeisiimme.

Kehotan siis silmäilemään tuon vihkosen läpi, ennen kuin käymme keksimään pyörää uudestaan. Oppaassa on selkeitä ohjeita ja vinkkejä projektin suunnitteluun, osaamistavoitteisiin, toteutukseen, arviointiin ja päättämiseen. Esim. viimeisen sivun projektikurssimallin kuukausista avautuu tiivis toimintamalli projektin eri osapuolille.

Opas on valmistunut korkeakoulujen opinto- ja työelämäohjausta edistävistä OVET- ja VALOA-hankkeista, joissa on toteutettu projektityökurssipilotteja. 

Lukaiskaapa läpi, ohessa linkki oppaaseen. Mukana on myös muuta hyödyllistä oheismateriaalia.

Virtasalo, I. et al. (2012), Askel asiantuntijaksi – Käsikirja yritysprojektin toteuttajalle. Helsingin yliopisto.

http://www.studentintegration.fi/materials/askel_asiantuntijaksi


Hanna

19.11. Sähkömarkkinalabran ideapalaveri

19.11. kokoonnuttiin Sähkömarkkinalaboratorion (tuttavallisemmin SM-labra) porukalla ideoimaan tulevaa opetussuunnitelmaa. Saatiin aikaiseksi hyviä ideoita, lennokasta keskustelua ja akateemista debattia. Ideat on nyt talletettu pyhiin kääröihin, tässä muutamia poimintoja keskustelusta:

• Pohdittiin matematiikan opetuksen roolia; pitäisikö opiskella matematiikkaa erillisaineena vai matemaattisia työkaluja, ja miten matematiikkaa pitäisi opettaa insinööreille
• Ongelman formuloiminen matemaattiseen muotoon ja sen ratkaisu matematiikan työkaluilla ovat keskeisiä insinöörin osaamistavoitteita.
• Tietoliikennetekniikka, tietovarastot ja koodaus ovat asioita, jotka tulee jokaisen sähkötekniikan insinöörin hallita
• Taloudellisten reunaehtojen ymmärtäminen on keskeistä (myös) insinöörille
• Tulee ymmärtää tarkastelun taserajat ja osaongelman rooli kokonaisuuden kannalta
• Sivuaineeksi kannattaa valita jotain ihan muuta kuin sähkötekniikkaa
• Jokaisen sähköinsinöörin tulee ymmärtää voimalaitosten ja sähköenergiajärjestelmän toimintaperiaatteet
• Sähkömarkkinoiden opetuksessa on (jatkossakin) kaksi suuntausta
• Sähköverkot, jossa keskeistä osaamista on verkon sähkötekninen mallintaminen, verkkoliiketoiminta sekä toimintaympäristön vaikutusten ymmärrys.
• Sähkömarkkinat, jossa keskeisessä roolissa ovat yleinen markkinoiden toiminnan ymmärtäminen, sisältäen kansantalouden ja rahoituksen perusteet, sekä sähkömarkkinoiden erityispiirteiden osaaminen

• Järjestetään uusi älykkäitä energiajärjestelmiä käsittelevä kurssi, jossa käsitellään vaihtuvia ajankohtaisia aiheita (smart grids, pientuotanto, varastot...) ja joka on tarkoitettu laajemmallekin porukalle. Kurssi voisi toimia yhdyskunnan energiasuunnittelun projektityön pohjana (erilliset kurssit, mutta linkitetty ajallisesti ja sisällön puolesta yhteen)

Mikon ajatuksia videoista

Luentojen videointi on yksi mahdollisuus siirtää opetusta nettiin. MUTTA...
Pahimmillaan saadaan tätä - kannatta katsoa 36 sekunnin mittainen Kummeli-vitsi vaikka päivän kevennyksenä:

Videoitu luento ei ole mielestäni verkko-opetusta ja hyväkin video vaatii editointia. Videolla on monia puolia, mm:
+Ei sidottu aikaan tai paikkaan
+Voi kuunnella kun tekee jotain muuta
+Tuo konkreettisen, oikean esimerkin ruudulle helposti
+Youtube ja vastaavat somepalvelut toimii jakelukanavana, ei tarvitse omaa infraa, palvelinta ym.
+Myös opiskelija voi tehdä videomuistiinpanon omasta tekemisestään ja jakaa sen muille arvioitavaksi, videoblogi
+Voi havainnollistaa monimutkaisia asioita, seuraavassa esim. pariminuuttinen oikosulkumoottorin toiminnasta vaikea kuvata hyvälläkään luennolla ilman vastaavaa animaatiota:

Toisessa vaakakupissa taas:
-Vaatii editointia, aikaa ja osaamista videosta, tuottamisesta sekä käsikirjoittamisesta
-Ei vastaa nykyiseen tietonkäsitykseen nopeasti saatavasta tiedosta - kuka teistä esim. normaalisti etsii (netistä) ensisijaisesti tietoa videoiden avulla?
-Liikkuvaa kuvaa on turha käyttää siihen, että havainnollistetaan liitutaululle piirtämällä asiaa - miksei videokuvaa oikeasta asiasta?
-Videossa huonot hakuominaisuudet -katsonko tunnin videon kun etsin juuri tiettyä asiaa, kuvaa, yhtälöä? Katsopa vaikka löytyykö seuraavasta Statistics 1-nimisestä videosta keskihajonta tai sopiiko MIT:n dynamiikan luento meidän insinöörin perusopintoihin:

Netti on toisaalta täynnä jo hyviä videoita, joten miksi tehdä perusasioista omaa tuotantoa? Annoin esim. kuluneella viikolla Elektroniikan perusteet-kurssin lähiopetuksen tauolla opiskelijoille tehtäväksi etsiä kyseisen kerran aiheeseen (puolijohteet ja pn-liitos) liittyvää matskua kurssin Moodlealustalle. Tehtävästä sai kurssin suorituspisteitä ja minun ei tarvinnut edes itse etsiä materiaalia, vain tsekata. Tässä pari esimerkkiä saadusta saldosta, vastaavan tuottamiseen menisi itseltä viikkoja. Nyt alle tunti sisältäen videoiden katsomisen ja pisteiden jakamisen:

-KMikko-

Muistiinpanoja 12.11. palaverista

OPS-kello pyörii ja järjestelmä vaatii meiltä mm. kurssikuvauksia viimeistään 16.12. Tämä järjestys tietysti vaatii meidät menemään kurssit edellä puuhun, mutta tuleepa tehtyä nopeaan tahtiin. OPS-työ on joka tapauksessa jatkuvaa.

Marrakuussa ja joulukuun alussa kiirellisiä toimia vaativat seuraavat:

• Varmistetaan lakisääteiset/vastaavat asiat kursseissa kuntoon, esim.  sähköpätevyydet, alakohtaiset ryhmät hoitavat
• Työstetään malli, jolla projektit saadaan joustavasti seuraavaan opinto-oppaaseen. Suoraviivainen vahtoehto tarjota projektit kursseina, joissa liikkuva noppamäärä. P. Silventoinen valmistelee hahmotelmaa, työstetään yhteisesti netissä. 
• Tutkinto-ohjelman alustavan rungon kuvaaminen joulukuun alkuun. mm. miten keskusteluissa olleet modulit ryhmitellään tutkinto-ohjelmaksi ja mitä konreettisesti (kursseja, projekteja) on kussakin modulissa. Pidetään siis vielä ideointi auki siitä, että mitä aloilla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, mutta konkretisoidaan siitä samalla hahmotelmaa oppaan muotoon, alakohtaiset ryhmät + yleisryhmä.

Tsekkaus tuotoksista palavereissa PE 22.11. klo 10- ja TO 5.12. klo 9 @ 3421

• Joulukuussa esitys tähänastisista tuloksista seurantaryhmälle, alustavasti viikolla 50
• Tarkistetaan kiireellisten asioiden jälkeen muiden muutokset ja muihin vaikuttavat muutokset + muille tarjottavat sivuaineet (sivuainemodulit)
• Tiivistetään työtä MAFY:n kanssa - palaveri sovittu KE 20.11. klo 12 6. vaiheen kahviosta startaten, tervetuloa
• Tunnistettiin modulirakenteen haasteita, kuten: miten joustavuus esim. kun opiskelija haluaa korvata yksi modulin kurssi toisella soveltuvalla, hyväksyntä ym. vastuu, tulospisteet kenelle, tarvitaanko moduliin vastuuopettaja ja aloitus-+päätöstilaisuus, oppimispäiväkirja, vaihtoehdot, sama kurssi monessa modulissa ym. - näihin palataan

Katsottiin tilannetta projekti-ideoista. Näitä ovat  ainakin:

• Taloprojekti - LVIS-suunnittelu(toteutus)
• Koneprojekti - puretaan ja analysoidaan vuosittain eri aihe esim. metsäkone, auto, polttomoottori... inverse engineering
• Firmaprojekti - jatkuva-, useampivuotinen projekti jossa pyöritetään oikeaa firmaa, esim. energiatodistuksien myyminen, kahvi- ja limuautomaatti,...
• Yhdyskuntasuunnitteluprojekti - jatko taloprojektiin
• Höyrylaivaprojekti - tehdään, opitaan ja huvitellaan samalla

• Käytiin läpi aliryhmien saavutuksia lyhyesti, laitetaan mahdollisuuksien mukaan tänne nettiin samalla tuunustaen, että nämä eivät ole vielä valmiita. Yleisinsinöörin osaamisesta tarinaa jo tulikin
• ENTE:n ryhmässä moduli-ajatus opintojen rakenteessa oli koettu selkeyttävän kokonaiskuvaa
• Yleisestikin todettiin, että ei tehdä esim. modulimuutosta vain siksi, että joku sanoo, vaan tavoitteena parempi, kauniinpi, komeampi, houkuttelevampi, motivoivampi, tehokkaampi... - suunta ja ensimmäiset tulokset näyttävät positiiviselta! 
• Nyökyteltiin, että jos teemme isoja muutoksia, niin ne kannattaa tehdä nyt tässä samalla rytinällä kun rukkaamme yhteisen tutkinto-ohjelman ja LUT:in DI-raamit muuttuvat

Keskusteltiin terminologiasta, joka aiheuttaa sekaannuksia. Tähän tehdään joku sanakirja, mutta aloitan seuraavassa. Jos nyt oikein ymmärsin, niin tämä tuleva yhdistetty (kandi?)paketti on nimeltään tutkinto-ohjelma. Tässä tutkito-ohjelmassa on vähintäänkin maisterivaiheessa vähintäänkin kolme pääainetta-ENTE-SÄTE-YMTE. LUT Energian tutkinto-ohjelmassa on kolme hakukohdetta ENTE-SÄTE-YMTE. Modulilla tarkoitetaan pienempää kokonaisuutta, jossa toisiinsa liittyviä kursseja ja mahdollisesti projekti. Modulin koko olisi alustavasti n. 15-25 op, eli samaa kokoluokkaa kuin nyk. sivuaine. 

Kun kerran tuohon jäykkään pää-sivuaineraamiin tuli väljyyttä (kts. toka postaus ja vrehtorin kirje), niin mahdollisessa tulevassa modulirakenteessa voisi olla esim. maisterin SÄTE pääaineessa (kuvitteelliset) modulit Elektroniikkasuunnittelu 22 op, Tuotteistus ja markkinointi 18 op, Sähkömarkkinat 21 op, Digitaalijärjestelmät 20 op. Tällä saadaan paremmin sidottua noita opintojaksoja toisiinsa tuomaan punaista lankaa ja osaamisaloja opiskelijalle, opetusta suunnitteleville, työnantajalle... Määritellään projekti eri postauksessa  

-KMikko-

Osaamistavoitteet

Yhtenä osana OPS-työtä kartoitetaan LUT Energialta valmistuvien kandien ja diplomi-insinöörien osaamistavoitteet; mitä jokaisen pitää osata, ja mitä eri alojen (ENTE, YMTE, SÄTE) ja eri syventymiskohteiden osaamistavoitteet ovat. Alla olevissa listoissa on alustavaa näkemystä yleisistä osaamistavoitteista kaikkien LUT Energialta valmistuvien osalta. Lista ei ole läheskään valmis eivätkä osaamisverbit ole joka kohdassa loppuun saakka pohdittuja, mutta juuri sen takia se tuotiinkin blogiin kaikkien kommentoitavaksi. Eli kommentoikaa vapaasti, mitä listasta puuttuu, mitä siinä on liika ja mitä pitäisi muokata.

LUT Energian kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija oman pääaineen (SÄTE, ENTE, YMTE) osaamisen lisäksi

• Osaa muodostaa ja ratkaista ongelmia sopivia matemaattis-luonnontieteellisiä menetelmiä soveltaen:
• Hallitsee differentiaali- ja integraalilaskennan sekä kompleksilukujen ja vektorilaskennan peruskäsitteet, matriiseihin liittyvät peruslaskutoimitukset, todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskäsitteet. Osaa muodostaa ja ratkaista lineaarisia optimointitehtäviä ja differentiaaliyhtälöitä.

• Osaa selittää energia- ja sähkötekniikan ilmiöiden fysikaaliset perusteet 
• Ymmärtää liike- ja yritystoiminnan perusteet, hallitsee investointilaskelmien tekemisen ja osaa tulkita keskeisiä yrityksen ja tilinpäätöksen tunnuslukuja 
• Osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä äidinkielellään että ainakin yhdellä vieraalla kielellä 
• Ymmärtää keskeiset eettiset periaatteet opiskelussa, tieteessä ja suunnittelussa 
• Kykenee toimimaan osana suurempaa työryhmää ja projektia 
• Osaa ratkaista tasa- ja vaihtovirtapiirejä 
• Ymmärtää sähkövoimajärjestelmän keskeiset toimintaperiaatteet 
• Osaa tehdä sähkö-/energia-/ympäristötekniikan perusmittauksia ja ymmärtää mittausepätarkkuuden 
• Ymmärtää sähkömekaanisten laitteiden keskeiset toimintaperiaatteet 
• Ymmärtää säätötekniikan peruskäsitteet ja lainalaisuudet 
• Osaa määritellä keskeisimmät energiamuuntoprosessit ja niiden ympäristövaikutukset 
• Osaa ratkaista ongelmia oman alansa työtehtävissä käytettävien ohjelmistojen avulla 
•  Osaa hakea itsenäisesti ja kriittisesti lähdetietoja

LUT Energian DI-tutkinnon suoritettuaan opiskelija (alakohtaisen osaamisen lisäksi)

• Omaa työssä tarvittavat esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot
• Osaa esiintyä erilaisissa ammatillisissa tilanteissa, kuten neuvottelut, esitykset, puheet ja osaa luoda esityksiä ja esittää oman erityisalaansa liittyviä asioita yleistajuisesti

• Osaa luoda algoritmeja ja ymmärtää miten algoritmista voidaan muodostaa ohjelma. 
• Osaa käyttää alansa perusohjelmia ongelmanratkaisuun
• Osaa toimia osana projektia ja hallita omaa projektiaan. Osaa arvioida osaprojektien vaikutuksen kokonaisuuteen. 
• Osaa soveltaa informaatiolukutaitoa käytännössä ja luoda uutta tietoa muiden käytettäväksi
• Ymmärtää kansantalouden perusteet ja niiden vaikutukset omaan alaan. 
• Osaa arvioida ja analysoida liiketaloutta oman erityisalansa kohdalla. 
• Hallitsee ihmisten, työyhteisön, verkostojen ja projektien johtamisen periaatteet 
• Ymmärtää immateriaalioikeudet ja niiden vaikutuksen omassa työssään 
• Osaa analysoida ja arvioida yhteiskunnallista tietoa ja sen vaikutusta omaan alaan liittyvään päätöksentekoon. Tarvittaessa pystyy luomaan ratkaisuja, joilla edesautetaan kestävää kehitystä energia-, ympäristö- ja sähkötekniikassa. 
• Kykenee arvioimaan abstrakteja, määrittämättömiä ongelmia ja luomaan niihin kestäviä ratkaisuja 
• Pystyy arvioimaan menetelmien/enrgiantuotantomuotojen/prosessien/laitteiden/jne. elinkaarikustannuksia (sekä euro että ympäristö) 
• Pystyy arvioimaan Suomen/Euroopan/Maailman energiantuotantoa ja energiavaroja. 
• Pystyy arvioimaan oman toiminnan välilliset seuraukset ja luomaan inhimillisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. 
• Pystyy analysoimaan ja tarvittaessa luomaan soveltuvin osin tärkeimpiä energia-/sähkö-/ympäristöalan lainsäädäntöä ja normitusta, ml. sähkömääräykset, ympäristömääräykset ja –lainsäädäntö, vaaralliset aineet, painelaitelainsäädäntö. 
• Pystyy arvioimaan kokonaisuuksia ja luomaan niistä yksinkertaistettuja malleja. 
• Kykenee nopeasti omaksumaan uusia asioita, taitoja, menetelmiä, osv.

---

Tulevat ÜberOPS-tapaamiset

Seuraavat opetussuunnitelmapalaverit pidetään

pe 22.11. klo 10 alkaen, paikkana tuttu 3421
to 5.12. klo 9 alkaen, paikkana edelleen 3421

Tässä välillä ryhmät työstävät tahoillaan aiheitaan edelleen ja kokoontuvat omien aikataulujensa mukaan.

Tervetuloa!

Muistiin merkitsi Hanna

SÄTE:n pohdintatuokio, osa sovellettu elektroniikka

Torstai-aamupäivänä kokoonnuttiin sove-labran porukan kanssa pohtimaan omia erikoisaloja sekä yhteisiä osaamistavoitteita. Paikkana oli 6-kahvio.

Sove-porukan aiheina käsiteltiin mm:

• Koodausta ja ohjelmointia, mikä on elektroniikkainsinöörin tarve, tuotetaanko koulutusta itse vai otetaanko muualta yliopistostamme? ( tai esim MOOC-kurssi, sihteerin kommentti)
• Elektroniikan insinöörisoftien linkitys sujuvasti opetukseen - Ei pidetä kursseja ohjelmista ja niiden käytöstä vaan tehdään kursseja, joissa opiskelijat aktiivisesti tekevät ohjelmilla esim. jotain projektia, ja oppivat ohjelmiston siinä sivussa.
• Ideointia ja luovuutta, tärkeitä taitoja mm. tuotesuunnittelussa. 
• Filosofiaa, ajattelun taitoa ja kulttuurin monimuotoisuutta nostettiin myös esiin. Maailman huippuyliopistoissahan on mm. korisjoukkueita, jääkiekkoa, taidetta. Monimuotoista osaamista ja kalustetuissa sisätiloissa kulkemisen taitoja tarvitsee insinöörikin. 
• Jatkossa ei ole isoja firmoja johon voi mennä turvallisesti "vain töihin", tulevaisuuden huipputyypeiltä vaaditaan monipuolisia taitoja
• Alakohtaisesti saatiin avainsanoiksi mm. lineaarinen systeemi, vahvistintekniikka, transistorit, suurtaajuustekniikka, siirtojohto, passiiviset komponentit, elektroniikkasuunnittelu, mallinnus, estimointi, 
• Yleisimmiksi teemoiksi energialuokitus, poliittinen päätöksenteko, käyttäytyminen, kulttuuri + kansainvälisyys

Työ jatkuu ja yksi työstövaihe on kuvata auki (osaamisiksi) nämä termit. Esim. mitä tarkoittaa sähkökäyttö tai transistori...

Kannustetaan kaikkia seuraamaan ja osallistumaan, tiedotetaan yleisesti taas lisää tästä ops-työstä. Yhtenä asiana tähän liittyen lappuja on ripusteltu myös mm. käytäville. Sinne voi kommentoida vaikka tarralapulla jos täällä kommentointi on hankalaa.

6.11. kokoontuminen

Kokoonnuttiin ideoimaan ja keskustelemaan SÄTE:n ja sähkökäyttöjen opetuksesta. Seuraavanlaisia ajatuksia tuotiin julki:

• Sähkökäyttöjen osaamisessa tunnistettiin "pyhä kolminaisuus" (terminologia ei välttämättä standardin mukainen):
1. Sähkökoneen suunnittelu
2. Sähkökäytön ohjelmointi
3. Sähkökäytön tehoelektroniikka

• Sähköpätevyydestä keskusteltiin; varmistetaan, millä opinnoilla sähköpätevyyden vaatimat opinnot tulevat täytettyä. Tältä pohjalta tehdään sähköpätevyys -moduuli. Opintokokonaisuuden sertifioinnin mahdollisuuksia ja vaatimuksia selvitetään.
• Pelillistäminen opiskelussa nähtiin hyvänä mahdollisuutena
• Labratyöt sisällytetään teoriakursseihin
• Toteutetaan taloprojektikurssi yhdessä ENTE, SÄTE, YMTE -opiskelijoille. Kurssilla tehdään (ja ehkä myös osallistutaan totetukseen) rakennuksen LVIAS -suunnittelu.
• Sähköturvallisuuskurssin talotekniikka osuus sisällytetään yllä olevaan kurssiin ja sähköturvallisuuskurssilla keskitytään enemmän säädöksiin yms. seikkoihin
• Opiskelu ja tutkimus pyritään yhdistämään myös tilojen osalta
• "kulttien" terminologia avataan, siten että kaikki puhuvat "samaa kieltä"

Koulutusohjelman johtajan lausunto: "hyvä pöhinä!" 

Opintojaksokuvauksista

Työelämätaidoista selkokielellä

Valmistuneiden kyselyissä (esim. TEK http://www.tek.fi/tutkimus/vastavalmistuneiden-kysely ) vastaajat mainitsevat puutteena sen, etteivät opinnot valmentaneet riittävästi työelämässä tarvittavia taitoja, kuten esimies- ja yrittäjyystaitoja, projektinhallintaa, esiintymis- ja neuvottelutaitoja tai teorian soveltamista käytäntöön.

Useinkaan ei ole kyse siitä, ettei työelämätaitoja harjoiteltaisi opintojen aikana, vaan niitä opitaan esim. erilaisissa ryhmä- ja projektitöissä muun tekemisen ohessa. Näitä yleisiä valmiuksia ei kuitenkaan ole aina kirjoitettu riittävän selkeästi opintojaksokuvauksiin, vaan opiskelijan oletetaan osaavan lukea asiat ”rivien välistä”. Silti myös ns. itsestäänselvyyksiin kannattaa kiinnittää huomiota opintojaksokuvauksia kirjoitettaessa – asiat kun eivät avaudu kaikille samalla tavoin. Melko yksinkertainenkin ryhmätyö voi harjoittaa ongelmanratkaisua, johtamistaitoa, ryhmässä työskentelyä sekä ajan ja projektinhallintaa, ja tämä on syytä kertoa selkokielellä opintojakson osaamistavoitteissa.

Apua työelämävalmiuksien kirjoittamiseen

Kukin opettaja voi peilata oman opintojaksonsa osaamistavoitteita vaikkapa valmistuneiden tärkeinä pitämiin työelämätaitoihin (TEK 2012), ja miettiä, mitkä asiat tulevat tavalla tai toisella esiin omalla opintojaksolla. Näitä seikkoja voi sitten harkintansa mukaan mainita osaamistavoitteissa.

Lähde: http://www.tek.fi/tutkimus/vastavalmistuneiden-kysely